Olen kohta 28-vuotias kotiäiti. Jeps, kolmenkympin
kriisi kolkuttelee ovella, mutta vielä ei jaksa siitä stressata. Elämä on
kuitenkin aikalailla mallillaan. Parasta elämässäni on ehdottomasti pieni rakas
Tytsyni, joka syntyi 03/13 ja täyttää siis ensi viikolla jo viisi kuukautta.
Hurjaa! Miten aika onkaan juossut näin rivakasti eteenpäin? Kuitenkin samalla
tuntuu, että Tytsy on ollut osa meidän pientä perhettä aina. Minun ja Tytsyn
lisäksi perheeseemme kuuluu avomies sekä maatiaskissa Roobert.
Mitä tekisin tällä hetkellä, jos en olisi
äitiyslomalla? Kesäloma olis päättynyt viime viikolla ja olisin palannut
opettajan hommiin eli paimentamaan kurittomia teinejä. Opetan siis yläkoulussa
matemaattisia aineita eikä ne teinit nyt oikeasti niin kamalia ole :)
Vakituista paikkaa minulla ei vielä ole, valmistuin vasta muutama vuosi sitten
ja tältä meidän asuinalueelta on tosi vaikea saada kemistin hommia taikka
opettajan virkaa. Nykyinen työmatkakin on päälle 80 km. Miehellä kuitenkin on
vakipaikka tässä lähellä ja tykätään asua täällä, joten en valita.
Töihin ei ole sitten yhtään ikävä, kotona on
ollut ihana olla. Tytsy on aurinkoinen tapaus useimpina päivinä viikossa.
Varsinkin kesä meni todella joutuisasti, koska mieskin oli lähes koko kesän
lomilla (piti talviloman ja isyyslomien loput kesäloman lisäksi). Vietettiin
paljon aikaa Tytsyn mummoloissa ja ihan vaan täällä kotosalla. Kauheasti mitään
isompaa (kuten eläintarhoja, huvipuistoja ulkomaanreissua, jne) ei pystytty
vielä tekemään, koska Tytsy on vielä niin pieni, mutta niille on aikaa sitten
seuraavina kesinä.
Mies palasi viime viikolla töihin ja mun päivät
on menny tytön kanssa kotosalla pyöriessä. Käydään vaunulenkeillä, leikitään
lattialla, ihmetellään kissaa, nukutaan päikkäreitä (tai no Tytsy nukkuu, itse
en ole koskaan tätä tapaa oppinut) ja milloin mitäkin. Tytsyn nukkuessa mä
yritän estää kämppää sortumasta kaaokseen, pyykkään (miten paljon pyykkiä
voikaan kolmen hengen taloudessa kertyä), surffaan netissä lueskellen blogeja,
askartelen, täyttelen ristikoita, luen kirjoja ja teen vähän kaikkea mitä
mieleen juolahtaa. Monesti en saa tehtyä yhtään mitään järkevää, koska jos
jonkin jutun aloitan, Tytsy herää varmasti just sillon ja homma täytyy
keskeyttää. Tätä juttuakin oon yrittäny nyt useampaan otteeseen jo kirjoittaa
:) Pitäis varmaan kirjoitella sillon kun tyttö on yöunilla, mutta miehenkin
kanssa on kiva viettää välillä kahden keskistä aikaa ja täytyyhän sitä itsekin
joskus nukkua.
Yritän jatkossa lisäillä myös kuvia tänne
blogiin, tosin koskaan ei oo järkkäri mukana kun sitä kaivattais ja mun
puhelimen akku on niin surkea ettei kestä edes yhtä päivää, joten sen kameraa
ei pysty hyödyntämään senkään vertaa. Mutta täytyy yrittää skarpata. Nyt Tytsy
heräs päikkäreiltä, joten täytyy joutua. Ensi kertaan!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risut, ruusut ja männynkävyt. Eli terveiset minulle tähän kiitos!